Kantria, karheaa elämänmakua ja kiinnostus AI:hin – Reijo Paunonen laulaa ajassa kiinni
Reijo Paunonen on yhden miehen orkesteri, joka hallitsee sekä kitaran että äänen – hänen taiteilijanimensä on sama kuin oma nimensä: Reijo Paunonen. Hän toimii täysin itsenäisesti, vastaten sekä sanoituksesta että sävellyksestä, ja tuottaa kappaleensa omalla tinkimättömällä otteellaan.
Ensiaskeleet musiikin polulla
Musiikkiura sai alkunsa jo 1960-luvun alussa, kun pukki toi Landolan. Varsinaiset esiintymiset käynnistyivät seurakuntapiireissä ja ensimmäinen studioäänitys tapahtui vuonna 1997, jolloin Reijo oli mukana C-kasettiäänitteellä Ristin voimalla.
"Musiikki on ollut harrastuksena nuoruudesta saakka ja erityistä inspiraation lähdettä on vaikea nimetä", Reijo kertoo. Hän painottaa, että inspiraatio kumpuaa usein sisältä päin ja voi puhjeta esiin tyylilajista riippumatta.
Suuret vaikuttajat: Kari Tapio ja kantrilegendoja
Vaikutteita Reijo on saanut niin kotimaisilta kuin kansainvälisiltä suuruuksilta. Suurimmaksi kotimaiseksi vaikuttajakseen hän nimeää Kari Tapion, jonka ääniala muistuttaa hänen omaansa.
"Tapasin Karin vielä lokakuussa 2010 ennen hänen poismenoaan. Juteltiin musiikista ja hänen kehoituksestaan jatkaa laulamista syntyi pitkäsoitto Synnyin pohjoiseen vuonna 2013", Reijo muistelee.
Vuoden 2020 albumilla Nostalgian virrassa olivat mukana muun muassa Jukka Kuoppamäki, Costello Hautamäki, Sana Mustonen, Tapani Puranen ja Chrisse Johansson.
Tyyli: selkeää rytmiä ja sanomaa
Genrerajojen määrittely ei ole Reijolle yksinkertaista, sillä hän yhdistelee herkästi eri musiikkityylejä kappaleen sanoman mukaisesti. Hänen musiikkinsa on melodista, kantrirokahtavaa ja tanssijalan alle sopivaa – rytmikästä ja selkeää.
"Vierastan laahaavaa tyyliä biiseissä, joista on vaikea saada selville rytmitys, basso ja rumpuelementit", hän kiteyttää. Sanoma on keskiössä: Reijo välttelee sanoituksia, joissa ei ole todellista sisältöä.
Tärkein tavoite – kantaaottava viesti Suomelle
Erityisen tärkeäksi kappaleeksi hän nostaa teoksen Tärkein tavoite, joka käsittelee nyky-Suomen yhteiskunnallista ja taloudellista tilannetta.
"Maailman myllerryksessä on edelleenkin muistettava pitää kiinni kansallisista tavoitteista eikä luottaa liikaa vieraan apuun", Reijo sanoo. Kappale syntyi huolesta tavallisen kansalaisen asemasta suurten päätösten ristipaineessa.
Katso musiikkivideo YouTubessa
Laulut syntyvät sanoista ja öisistä sävelistä
Reijo kertoo nykyisin tekevänsä kappaleet alusta asti itse: sanoitukset syntyvät usein yksittäisestä sanasta tai ajatuksesta, jonka jälkeen sävellys rakentuu kitaran kanssa.
Joskus biisi syntyy jopa aamuyöllä suoraan hänen mieleensä:
"Yöpöydällä onkin kynä, paperia ja kännykkä akuuttitaltiointia varten. Tällaisessa extempore-tilanteessa vaimoa ei saa herättää missään nimessä", hän naurahtaa.
Musiikki kehittyy ajan mukana
Musiikillinen kehitys on hänelle jatkuva prosessi. Hän pyrkii huomioimaan myös muuttuvan musiikinkuuntelun tavat:
"Usein hektinen kuulija haluaa kuulla chorus-osuuden pian. Tuottajan pitäisi kiinnittää tähän enemmän huomiota." miettii Reijo.
Ennätysyleisö vankilassa
Reijon mieleenpainuvin keikka on tapahtunut erään suuren maan vankilassa, jossa yleisö oli mittava ja paikalla myös korkea-arvoinen sisäministeriön virkamies.
"Kohtasin suurimman yleisömäärän mitä minulla on ikinä ollut. Ennätys on yhä rikkomatta", hän kertoo.
Live-esiintymiset ovat hänelle tärkeitä: "Pidän todella paljon live-esiintymisistä, jotka ovat minulle mukavia vuorovaikutteisia tapahtumia. Antaessaan saa."
Uusi aika – tekoäly tuo mahdollisuuksia
Teknologia kiinnostaa Reijoa erityisesti. Hän näkee tekoälyn positiivisena voimana musiikin tuotannossa.
"Sen sijaan, että keskitytään moralisointiin ja syyttelyihin, tulisi enemmän keskittyä uuteen luomistapaan", hän painottaa.
Reijon mukaan AI ei ole helppo tie, vaan vaatii uudenlaista osaamista ja kykyä ohjata teknologiaa tarkasti haluttuun suuntaan:
"Tulevaisuuden tutkainta vastaan on turha kiukutella", hän toteaa uteliaasti.
